maanantai 11. toukokuuta 2015

When I ride this horse-

... I always feel like a winner. (Kun ratsastan tällä hevosella, tunnen itseni aina voittajaksi. Suom.huom.)


Kiirettä on pitänyt ja siksi blogin päivityskin on jäänyt vähän vähemmälle. Kisakausi on juuri alkamaisillaan ja tallin pyörittäminen ja hevosten liikutus yksin imee kaikki mehut. Vaikka nautin työstäni ja hevoset ovat ihania, niin kyllä se rankkaa toisinaan on. Mutta rakkaat asiat pitävät liikkeessä tilanteessa kuin tilanteessa.
Morson kanssa menee paremmin kuin hyvin. Enimmäkseen olemme harjoitelleen temponvaihteluita, vastalaukkoja ja kokoamisia. Vastalaukat olivat alkuun Morsolle aivan ylitsepääsemättömältä tuntuva este. Morso on lievästi vino; Vasen takajalka ei ole niin vahva ja se heijastuu koko hevoseen.
Kovalla työllä olen kuitenkin saanut vasemman laukan pyörimään hyvin ja seuraava tehtävä olisi saada vinous pois oikeassa kierroksessa. Morso yrittää tunkea takapäätä sisälle oikeassa kierroksessa, eikä tahdo oikein hyväksyä vasenta ulko-ohjaa. Siitä en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni, sillä itse olen ollut todella vino. Nyt vasta suoristuessani huomasin, miten vinoksi tuo hevonen on minun takiani tullut. Vasen käteni on ollut todella laiska ja oikean jalkani nilkka oli joskus todella huonossa kunnossa, joten minun vinouteni on siirtynyt väistämättä hevoseen.
Morson työmoraali on kuitenkin parantunut ihan huikesti, sillä voin pyytää siltä lähes mitä vain, eikä se protestoi enää juuri mihinkään. Joka ratsastuskerralla saan todella monta voittoisaa onnistumista, vaikka välillä se saattaakin olla työn ja tuskan takana. Positiivisena kuitenkin aina pysytään!


Vastalaukat aloitin kuitenkin ihan helpoilla tehtävillä. Tein todella loivat kulmat ja alkuun ajattelin, että vauhti korvaa voiman. Mutta nyt Morson vahvistuessa voin ratsastaa kulmat lähes ongelmitta. Vasemmassa laukassa oikeaan kierrokseen vastalaukka on Morsolle ihan vaivatonta, mutta oikeassa laukassa vasempaan kierrokseen tulee paljon tahtirikkoja ja Morso yrittää vaihtaa laukkaa kulman tullessa, koska se joutuu väkisinkin suoristamaan itsensä.
Parin korjauksen jälkeen se alkaa kuitenkin yrittämään ihan tosissaan. Vaikka kulmat menevätkin vähän kaatuen ja suihkien, niin tiedän sen paranevan ajan myötä, kun lihakset alkavat kasvaa ja voimaa tulee lisää.

Laukassa olen myös ratsastanut paljon ympyränpienennyksiä, jotta saisin koottua laukkaa vähän enemmän. Kokoan laukkaa sen verran, että se pysyy edelleen pyörivänä ja kolmitahtisena. Morso tippuu todella helposti etupainoiseksi ja yritän välttää sitä kaikin keinoin. Etenkin ratsastuksen lopussa meinaa käydä aina niin, että hevonen leviää täysin, koska voima ei enää riitä kantaa itseään. Mutta hiljaa hyvä tulee.

Ravissa alkavat lisäykset olemaan aika hyvässä pisteessä. Pomoni oli lähes varma, että Morso lähtee vain sipsuttamaan nopeampaa ravia lisätessä, mutta kun annoin pienen näytteen, muuttui ääni kellossa. Ravilisäykset ovat varmaankin Morson tämänhetkinen pravuuri. Ihan uskomatonta, miten äärimmilleen tuo hevonen voikaan venyä!
Ravissa olen myös ratsastanut paljon temponvaihteluita ja kokoamisia. Yleensä tehtävät ovat siihen suuntaan, että lyhyellä sivulla kokoan hevosen ihan äärimmilleen ja pitkän sivun lisään ja lyhyen sivun kerään taas. En kuitenkaan yhden ratsastuksen aikana tee samaa tehtävää useaan kertaan peräkkäin, ettei hevonen ehdi kyllästyä.


Vaikeaksi tehtäväksi on osoittautunut pituushalkaisija. Ihan sama, mikä askellaji, mutta hevosen suorassa pitäminen 60m ajan on yllättävän vaikeaa! Morsokin on aina yrittämässä ennakoida tehtäviä, joten siinäkin on hyvä syy, miksi en yhden ratsastuksen aikana teetä sillä samoja tehtäviä moneen kertaan. Ravissa pituushalkaisija alkaa olla jo ihan ok, mutta laukassa se on tuottanut ongelmia.
Vasen laukka on ihan hyvä ja hevonen on helppo pitää suorana, mutta koska Morso on vino oikeassa kierroksessa, niin se yrittää pituushalkaisijalla suoristaessa vaihtaa laukan vasempaan, sillä vasen laukka on sille tällä hetkellä huomattavasti helpompi. Tässäkin auttaa onneksi pari muistutusta, niin Morso ei luovuta enää niin nopeasti. Paljon tsemppiä, tiukkaa treeniä ja ja ennen kaikkea motivaatiota tarvitaan, sekä ratsulle, että ratsastajalle!

3 kommenttia:

  1. Onpa kiva kuulla teistä taas. Morson lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla elämästä ja tallitavoista Saksassa. Maisemat on ainakin hienot! Eikö siskosi ollut Morson emän kanssa myös Saksassa? Muutitko samoille alueille, vai ovatko he vielä siellä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siskoni on Morson emän kanssa vieläkin Saksassa, mutta meistä kuitenkin n. 3h ajomatkan päässä. Ihanaa, että olemme toivottuja! :)
      Pitääkin alkaa miettimään jonkinlaista "kulttuuripostausta".

      Poista
  2. Ooooo jeee sä kirjoitat, oon niin odottanut tätä päivää! Morso on niiiiiiin hieno!::)

    VastaaPoista